Markkinat näkevät valoa tunnelin päässä
Globaalin talouden murrokseen sisältyy toivo paremmasta. Tekoäly muokkaa työmarkkinoita ja talouksia. Parhaimmillaan edessä on tuottavuusloikka, joka tukee talouskasvua tulevina vuosina. USA ja Kiina marssivat kehityksen eturintamassa ja pitävät huolta siitä, että riskirahoitusta löytyy eikä kotimaassa sääntely jarruta kehitystä. Infrastruktuuriin panostetaan, jos se on teknologiayhtiöiden kannalta välttämätöntä. Toistaiseksi tulokset ovat olleet huimia. Teknologiayhtiöt kasvavat ja tekevät tulosta aivan eri tahdilla, kun keskivertoyritykset. Laajojen osakeindeksien tuloskertymä nojaakin yhä selkeämmin muutaman johtavan teknologiayhtiön menestykseen. Kiina panostaa voimakkaasti myös robotiikkaan. Onnistuuko maa luomaan ’uusia käsipareja’ ja vauhdittamaan kasvua juuri, kun yhden lapsen politiikan negatiiviset vaikutukset alkavat painaa aktiviteettia?
Eurooppa ei ole tekoälykehityksen eturintamassa, mutta hyötyy sekin, kun uutta teknologiaa ja tekoälyä aletaan hyödyntää laajemmin taloudessa. Euroopalle on samalla avautumassa tuhannen taalan paikka, kun USA kääntyy sisäänpäin. Euroopan on kyettävä puolustamaan itseään eikä muutokselle ole paljon aikaa. Saksa näyttää esimerkkiä ja on valmis laittamaan 1000 miljardia euroa tulevan 10 vuoden aikana puolustuksen ja infrastruktuurin vahvistamiseksi. Kotimaisuusastetta on nostettava, jotta panostukset ovat poliittisesti perusteltuja. Tämä onnistuu, jos yksityinen raha tukee tuotekehitystä ja puolustussektorin tuotantokapasiteetin nopeaa kasvattamista. Eurooppa tarvitsee myös enemmän reaalipolitiikkaa. Suurten maiden on tiivistyttävä ja kyettävä nopeuttamaan talousalueen päätöksiä. Sääntelyä on yksinkertaistettava ja kevennettävä. Pääomaunioni on välttämätön, jota riskirahoitusta saadaan tehokkaammin yritysten käyttöön. Kaikki tämä haastaa kansallisvaltioiden päättäjät. Löytyykö joustovaraa vai pidetäänkö omista oikeuksista kiinni kynsin ja hampain?
Houkutus paremmasta saa yritykset tarttumaan tilaisuuteen ja siksi sijoittajienkin kannattaa olla murroksessa mukana. Nyt jo nähdään, että osakemarkkinat sietävät epävarmuutta hyvin. Moni uskoo, että suurissa teknologiayhtiöissä tuloskasvua ajaa syvä murros eivätkä perinteiset syklit. Teknologiayhtiöitä on siis omistettava. Kaikkia munia ei kannata kuitenkaan laittaa samaan koriin – etenkin, kun yhtiöiden arvostustasot edellyttävät tulevalta 10 vuodelta kaksinumeroista tuloskasvua. Eurooppa saattaa yllättää positiivisesti, kun elvytysraha alkaa näkyä taloudessa. Aasiaakaan ei kannata unohtaa. Kiina on geopoliittisesti herkkä markkina, mutta Kaakkois-Aasia on väkirikas ja innovatiivinen talousalue. Suosittelemmekin sijoittajille osakesalkkua, jossa globaali hajautus on laaja, arvostusriskit hallinnassa ja yrityskeskittymät rajattuja. Osakesalkun sisällä indeksisijoittaminen laskee kustannuksia, mutta aktiivisijoittaminen antaa lisää välineitä riskienhallintaan.
Selvää on, että epävarmuus on suurta ja markkinaheilunta voi ajoittain olla voimakasta. Tariffineuvottelut voivat ottaa takapakkia tai poliittiset/geopoliittiset riskit realisoitua. Sijoittajien onkin mietittävä sijoitustensa kokonaisriskitaso tarkkaan. Riskiä sietävä pitkän aikavälin sijoittaja voi kantaa korkeaa osakeriskiä salkussaan. Varovaiselle sijoittajalle suosittelemme joukkolainoja osakkeiden rinnalle. IG-yrityslainat tarjoavat 3-4 % juoksevaa tuottoa matalalla maksuhäiriöriskillä. HY-lainoissa juokseva tuotto on korkeampi (6-7 %), mutta yritykset ovat velkaantuneita ja lainat alttiita osakemarkkinaheilunnalle. Lyhyen koron rahastoissa tuotto on vaatimattomampi, mutta vakaa (2-2,5 %) eli tilillä varoja ei kannata makuuttaa.
Likvidin korko-osakesalkun riskejä voi edelleen hajauttaa sijoittamalla varoja kiinteistörahastoihin. Kiinteistömarkkinat tarjoavat markkinakorjauksen jälkeen houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle. Edullisemmat arvostustasot yhdistettynä tulevien vuosien tarjonnan pullonkauloihin ovat mielenkiintoinen yhdistelmä – etenkin, kun rahoituksen hinta on tullut asteittain alas ja rahoituksen saatavuus parantunut. Arvioimme kiinteistörahastojen tuotto-odotuksen asettuvan lähivuosina korko- ja osakesijoitusten välimaastoon.
